WDSF World Championships 2017

Kisamatka alkoi 2.5 aamulla lähes ennen auringon nousua. 

Edellisenä iltana pakattiin auto valmiiksi joten aamulla vaan koirat kyytiin ja menoksi.
Pakkaaminen oli edelliseen vuoteen verrattuna oikeastaan naurettavan helppoa! Tilaa oli ylimääräisille irrallisille häkeille (joita ei tarvittu), jättikassillisille eri sääolojen vaatteita, kenkiä ym.  - you name it. Montakohan kassia tuli avaamattona takaisin?
Autona meillä oli Vokswagen Maxi Caddy ja koirille Variocage-häkki.

Aamulla toisilleen tuntemattomat koirat vaan häkkiin ja menoksi, häkissä tietysti oli väliseinä. Tytöt nuuskivat muutaman pienen aukon läpi toisiaan ja kävivät nukkumaan.
Matka alkoi laivamatkalla Helsinki-Tallinna ja siitä ajo Viron, Latvian ja Liettuan läpi Pohjois-Puolan Suwalkiin, vajaa 800 kilometriä. Huiman pieni kulutus tällä välillä! Ei tarvitse usein tankkailla.

Toisena matkapäivänä ajoimme Suwalkista Wroclawiin, reilut 600 kilometriä Puolan halki. Moottoritiet oli hyvässä kunnossa, osoite navigaattoriin joka pyysi ajamaan kääntymättä vajaa 400km joten äänikirja soittimeen sisään ja dekkaria jännittämään.

Kolmantena pävänä matkasimme Wroclawista Saksan puolelle.
Caddy oli kuin kotonaan Saksan leveillä teillä ja vaikka meillä oli vauhtia kunnolla, silloin  tällöin jokunen auto meni ohi niin että suhaus vaan kuului! Muuten auto olikin todella hiljainen ja mukava ajaa. Selän kanssa välillä matalissa autoissa vaikeuksien kanssa kamppailleena arvostan suuresti hyvää istuma-asentoa Caddyn ratin takana. Kertaakaan ei tullut sellainen tunne että täytyisi selän takia pysähtyä – muuten kyllä tuli ihan riittävästi istuttua ja pysähdykset olivat tervetulleita! Taas tuli oltua ratin takana noin 800 km.

Neljänneksi päiväksii jäi matkaa vain reilu 200km kisapaikalle. Kisat järjestettiin aivan Saksan ja Ranskan rajalla olevassa pikku kylässä Jechtingenissä.

Saapumispäivänä aurinko paistoi ja oli todella lämmin. Pääsimme treenaamaan hiukan koirien kanssa ilmottautumisen jälkeen. Perjantaina oli vuorossa myös tapahtuman avajaiset – yli 100 koirakkoa 16 maasta marssi letkana urheilukentälle kansallislaulujen soidessa.

Suomesta oli mukana 7 koirakkoa. 4 kisasi IPOssa, yksi TOKOssa ja 3 agilityssa (yksi näistä myös TOKOssa).

Lauantai oli meillä välipäivä mutta aamusta asti mentiin paikanpäälle kannustamaan muita suomalaisia omissa suorituksissan. Nähtiin paljon onnistumisia, mutta myös hieman epäonnea mikä on hyvin tavallista näissä tilanteissa.

Sunnuntaina oli sitten meidän vuoro – toki myös muiden suoritukset jatkuivat kun IPOssa paljon osallistujia ja suoritukset pidempiä.
Agilityssa itse kisasuoritus kestää vain alle minuutin ja se onkin todella herkkä laji – pienen pieni virhe ohjauksessa tai koira tekeekin jotain odottamatonta ja 1/10 tai 1/100 sekunnissa kaikki voi olla menetetty, tulos hylätty. Koira liikkuu radalla noin 5m/s joten sekunti on aika pitkä aika.

Agilitykisat käytiin nurmikentällä joka oli Suomen halliolosuhteiden jälkeen erilainen ja koko valtava!
Tänään oli sateinen päivä mutta onneksi sade taukosi kisojen ajaksi ja nurmikenttä vaikutti pitävältä kuitenkin.

Ensimmäisenä oli vuorossa agilityrata eli mukana oli myös kontaktiesteitä eikä pelkästään hyppyesteitä. Kontaktiesteissä koiran tulee ainakin yhdellä tassun osalla koskettaa kontaktipintaa tai tulee virhepisteitä.

Meillä rata sujui hyvällä sykkeellä ja vauhdikkaasti, mutta yhden hypyn koira hyppäsi väärään suuntaan aavistuksen väärän tulolinjan takia ja koko viikonlopun kokonaistulosmahdollisuus oli meidän osalta menetetty.

Toinenkin suomalaiskoirakko sai hylätyn tuloksen mutta Anni Taikan kanssa sai tuloksen joten kokonaistulos oli vielä mahdollinen.

Seuraavaksi startattiin hyppyradalla. Se oli myös oikein hyvä kokonaisuudessaan, kepeillä pieni virhe ja siitä 5 virhepistettä – oma ajatus oli jo seuraavassa esteessä ja tein pienen liikkeen ja koira lähti mukaan.
Sillä tuloksella olimme kuitenkin tällä radalla toisia – kukaan ei tehnyt virheetöntä suoritusta!
Jos ensimmäisellä radalla ei olisi tapahtunut hylkäystä olisimme olleet toisia kokonaistuloksissa, mutta tällä kertaa näin – ensi vuonna uusi yritys rodun kotimaassa Hollannissa jos vain kunnossa ollaan ja kisat järjestetään kaikissa lajeissa.

Matkakumppanimme Anni ja Taika saivat hyyppyradaltakin tuloksen ja olivat kokonaiskilpailussa 7.

Hieno kilpailu, hyvä tunnelma ja yhteishenki!
Pieni harmitus väistyi nopeasti – koko matka oli kuitenkin mahtava kokemus. Koira teki osansa täysillä ja sehän ei edes huomannut että jokin virhe tapahtui mikä on tärkeintä. Yhdessä harrastaminen luotettavan kisakumppanin kanssa on  ehdottomasti parasta!

Meidän kisaradat löytyy täältä:

https://youtu.be/kqUMZirh4TE

https://youtu.be/9RG6vgQnaeg

Varsinaiset MM-mitalit jaettiin vain 3-luokissa mutta myös 1 ja 2 luokan koirakoille oli kisat ja palkinnot. 

IPOssa Sanni teki Rainan kanssa debyytin kisakentille ja oli hienosti toinen IPO1-luokassa.

Jane ja Seela sijoittuivat kovassa IPO3-luokassa 15. sijalle ollen parhaita suomalaiskoirakoista.

Hanna ja Martta tottelivat TOKO3 luokassa 6., agissa heille ei tulosta.

Katan ja Spikun sekä Satun ja Örkin suoritukset ei tällä kertaa onnistuneet niinkuin olisi toivonut.

Mukana oli myös ihana joukkueenjohtajamme Satu turistikoira Capon kanssa.

Kotimatkoi alkoi maanantai aamuna majapaikastamme Ranskan puolelta. Kävimme tutustumassa Colmariin ja illaksi ajoimme Kölniin

Kölnissä hieman nähtävyyksiä ja shoppailua ja illalla ajoimme Tanskan puolelle yöksi.
Keskiviikko aamuna alkoi matkan viimeinen pitkä ajomatka Tukholmaan iltalaivalle.

Lähdimme ajoissa matkaan ja pysähdyimme Brahehusissa kunnon pysähdyksen jonka jälkeen taas jaksoi jatkaa matkaa. 

Illalla laivan keula kohti Suomen Turkua ja seuraavana aamuna oli puolentoista viikon reissu takanapäin – no kotimatka oli tosin vielä jäljellä mutta se ei tuntunut matkalta eikä miltään kaiken ajamisen jälkeen!

Laivalla päästiin jännittämään Suomi-Slovenia MM jääkiekkoakin – matka on ollut yhtä MM-kisaa! 😊

Anni ja Taika jäi kyydistä Turussa ja aikamoinen purkaminen oli tavaroissa – sitä nimittäin oli kertynyt matkan aikana aika paljon lisää verrattuna lähtökuormaan. Ja paljon olisi vielä mahtunut, uskomaton tilaihme tämä auto.

Kiitos koko Suomen joukkue, Anni ja Taika erityisesti!
Kiitos myös matkaamme osallistumisesta Volkswagen Center Airport ja Kulkukoira & Variocage!

Kiitos myös oma lisenssiseurani HSKK! 

WDSF World Championships 2017 - kotisivut - tulokset löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Uusi Vuosi 2013!

Niin se vuosi vaihtui. Rauhassa kotona - koiratkin köllötteli pitkin lattioita ja makuupaikkoja välittämättä ulkona vallitsevasta sotatilasta tuon taivaallista.

Nadan kanssa JAU:n kisoissa käytiin omalla "kotihallilla" ja otettiin vaan kaksi lähtöä kun juoksujen jälkimainingit oli kuitenkin vielä päällä. Ja Nada meni niin hyvin!! Ei täysiä, mutta otti kontaktit ja lopulta tuloksena oli TUPLANOLLA!!! :)))

Seuraavissa kisoissa sitten meno oli taas normaalia ja vauhtia riitti ja kontaktit unohtui taas...niistä siis oli otettava hyl - jospa se joskus sitten ne ottais taas...

Omissa HSKK:n kisoissa oli samalla snautsereiden mestaruuskisat. Eka rata meni kohtuu ok, en lopettanut rataa vaikka ei tullut kontaktia kunnolla (olis pitänyt) ja siitä 5 virhettä. Tokan radan keskeytin kun puomilta roiskas alas ilman yritystäkään pysähtyä - siitä siis hylätty. Toinenkin koira oli kisaamassa snautsereiden mestaruudesta - Hector poika. Hän oli reilun kokoinen uros, väriltään pippurisuola. Hector meni komeasti kummatkin radat ilman ratavirheitä, toiselta radalta taisi tulla hieman yliaikaa, mutta se riitti voittoon! Ollaan siis Nadan kanssa snautsereiden SM 2 :)

Alemmissa luokissa kisasi kaksi koiraa, mutta toisella ei tulosta ja toinenkin sai hylätyn ja reilusti virheitä. Aika harmillisen vähän osallistujia mestaruuskarkeloihin - toisihan se aina enemmän jännitystä kun olisi enemmän kisaajia.

Nekun kanssa Janakkalassa saatiin toinen luva kakkosissa ja oltiin 4. Ensimmäinen rata meni ihan riuhuessa vaan :)
Sitten omissa HSKK:n kisoissa ajattelin että nyt kyllä mennään vaan kengässä roikkuen, mutta Nekkupa yllätti ja viiletti radan ilman virheitä ja tultiin 2. !! Sehän siis tarkoitti sertiä ja menolippua kolmosiin :))))
Toiselle radalle ei siis päästykään, mutta eipä haittaa!

Nikitan kanssa ei olla juurikaan aksailtu, ei hakuiltu, tottisteltu vähän ja aloitettu uus juttu - kelkanveto! Se on kivaa ja mennään lujaa!! Tässä harjoittelusta video:

Käytiinhän me hakutreeneissä. Ei metsässä, mutta parkkiksella "mökkikylätreeneissä". Nikita oli ihan varma että yhdessä piilossa oli joku - lopulta uskoi ettei siellä ketään ollut ja kävi tarkasti kaikki piilot läpi ja löytyihän se "ukko"! Täytyy tässä talven aikana noita ilmaisuja ja piiloja treenailla niin keväällä on kiva sitten siirtyä taas metsään :)

Tottiksen taidan aloittaa ihan alusta uudelleen - tai oikeestaan ollaan niin jo tekemässä. Kotona niitä liikkeitä vahvistellaan ja kentällä käydään hakemassa oikeaa tunnetilaa. Nikita on sellainen vähän "tökittävä" että syttyy oikeasti tekemään ja nousee viettiin, mutta kyllä se sieltä löytyy vielä se oikea tekemisen tila. Pitäsi olla joku orava tms. palkkana niin ei olis mitään ongelmaa ;D

Ja tietty - käytiin lonkka-, kyynär- ja selkäkuvissa ja parasta A-ryhmäähän kaikki oli! Eikä oikein voi muuksi muuttua - sen verran priimat oli kaikki :)

Niin ja messarissa pyörähdettin hakemassa H, kiva narttu mutta kaipaa kauttaaltaan vielä massaa. Kaikki siis oli ok, korvat vähän isot ja kantaa häntää liian korkella, mutta muuten siis rakenne ja luonne hyviä. Nooh, jos sitten joskus parin vuoden kuluttua oltais saatu massaa ja koitetaan uudelleen. Ja jos massaa ei tule niin olkoon - ei me noista näytelmistä niin välitetä ;)

Lumi tuli, lumi meni

Olipa mukavaa hetken aikaa kun oli lunta! Vaikka ei paljoa, mutta sen verran että oli valoisampaa ja kuivempaa - koiratkin pysyivät huomattavasti siistimpinä.

Koirien kanssa on ollut samaa menoa kuin ennenkin = hakua, agia ja tottistelua.

Nada on ollut yllättävän hyvä agissa vaikka juoksut olivatkin - niinpä uskaltauduin ilmottautumaan JAU:n kisoihin ens viikonloppuna...kotikenttäetu :)
Ainakin yritetään pitää hauskaa niin jää hyvä mieli. Ollaan otettu välillä rataa medi esteillä ja välillä maksi. Mittailin taas kotona koiraa ja joka kerta sai sen alle 43cm - nyt aion kyllä pyytää uusintamittausta! Eihän Nadaa alunperinkään mitattu kuin kertaalleen maksiksi, kun oli niin "selkeesti" yli...siis vajaa puol senttiä. Mutta enpä tuolloin tajunnut koko aksailusta vielä juuri mitään, joten ei tullut mieleenkään kysellä sen enempää. Kyllä olis hienoa jos pikkuruisen Nadan saisi medeihin - mahdollisuudet paranis huomattavasti :)
Vaikka hyvinhän tuo liitelee maksi esteidenkin yli, mutta onhan ne 65cm esteet aikamoisia!
Medi esteillä alkuun aina hyppää valtavia loikkia kun ei heti tajua että vähemmälläkin pääsee yli ;) Hauska koira!!

Nekun kanssa ollaan juoksujen takia taukoiltu ja nyt taas ollaan muutaman kerran treenattu ja tauko teki hyvää!! Hakee kepit kumminkin päin täydestä vauhdista!! =D Nyt kun en vaan ala itse säätämään mitään niin hyvin menee. Ilmotin Nekunkin ens viikonlopun kisoihin ja sama periaate - pidetään hauskaa!

Nikitan kanssa käytiin möllitottiksissa harjoittelemassa vieraassa paikassa ja meni tosi hyvin!! Paikallamakuu täydellinen muuten, oma sydän vaan yritti jyskyttää tiensä läpi rintakehän. Mutta koira siis oli hienosti! Viereinen koira nousi ja liikkui, omistaja kävi luona ja puuhailivat siinä kaikenlaista mutta Nikita vaan katseli ja makasi! :)
Luoksepäästävyydestä sai 10+ ;) Antoi tuomarille märän pusun!
Liikkeet meni muuten hyvin - seuraaminen kiinni oli vielä vähän haahuilua, kun muut poistui kehästä ja kulkivat siinä kehän vierellä, mutta sekin parani ja irti seuraaminen oli tosi hyvä!
Muut liikkeet ok, sitten joku mielenhäiriö ja päätin etukäteen kertoa Nikitalle että nyt tulee este ja näytin kädellä eteenpäin. (koskaan ennen en ole näin tehnyt) Sitten koira sivulle ja "hyppy"! Koirahan hyppäsi ja suoritti eteenmenon =D Niinkuin sillä valmistelulla kuuluikin! Ei jäänyt ainakaan liian lähelle estettä seisomaan...heh

Sitten tästä innostuneen ajattelin että kaipa mä sitten voin mennä niihin virallisiinkin kokeisiin, kun kerran ovat omalla hallillakin. Mietin että ehkä ei vielä kannattais, mutta näkeepähän missä mennään. JOO, näki - ei valmiita!!
Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja ilmottauduttiin ja vähän pyörittiin siinä. Sitten koira autoon ja itse katsomaan kokeita. 5 ekaa koiraa meni paikkamakuuseen. Oletin heidän tekevän yksittäisliikkeetkin perään, mutta seuraavan ryhmän paikkamakuu olikin seuraavaksi ja mulla koira autossa. Juosten hain sen ja suoraan riviin keskelle. Ei mitään valmistelua...
Ja kukaan ei etukäteen kertonut kokeen kulusta mitään.
Nikita oli tosi hyvin, mutta noin 10s ennen ajan loppumista lähti häntä pystyssä hitaasti liikkeelle ja onneks tuli sit mun luo. Nollille siis meidän varmin liike :/
Sitten taas oli aikaa ja koira autoon. Ennen omaa vuoroa sitten vähän virittelyä ja Nikita oli tosi hyvin kuulolla ja teki hyvin töitä mun kanssa. Mutta kun mentiin kehään kaikki muuttui. MÄ jännitin niin paljon että koira ei pystynyt toimimaan mun kanssa. Se rauhotteli tilannetta ja ennakoi ym. Ihmetteli raukka varmaan tosissaan että mikä tää juttu nyt on! Vapaana seuraamisessa meni moikkaamaan tuomaria ja avustajaa joten siitäkin nolla.
Muutaman liikkeen mokasin itse kun liikuin ja muuten se vaan oli niin kaukana normista että kauempana ei vois olla.
Ei tulosta siis, mutta paljon kokemusta!
Seuraavana päivänä käytiin samassa paikassa tekemässä vähän, mutta kivaa! :) Nyt toimi taas hyvin, kun ite ei jännittänyt eikä ollut tietty muutakaan häiriötä. Saa koira kasvaa rauhassa ja edetään hitaasti ettei tehdä turhia virheitä joiden korjaaminen kestää kauan.

Agissa Nikita alkaa olla mukavasti ohjattavissa, keinu pitäsi ottaa ohjelmaan myös. Mutta ei pidetä kiirettä - alkaiskohan tää yksilö aikuistumaan joskus neljän vuoden paikkeilla ;)

Haku sujuu edelleen mukavasti, muutama tyhjä ollaan otettu ja välillä tosi helppoa, välillä vaikeampaa. Motivaatio tuntuu olevan kohdillaan ainakin!

Ei muuta kuin hyvillä mielin kohti uusia haasteita :)

Sataa sataa ropisee...

Tänä kesänä ja syksynä on ainakin vettä satanut!! Välillä oikeen itseäänkin naurattaa kun kökkii keskellä metsää koiraa piilossa läpimärkänä ja ihan vapaaehtoisesti!! Hulluja on monenlaisia! =D

Nadan kanssa päätin käydä testaamassa että olisko kisakunnossa vaikka juoksu onkin ollut hetken aikaa sitten - no ei ollut...
Ekalla radalla ohjausvirhe tai koira vaan nyt niin kiinnostunut kontakteista ja meni puomille putken sijaan. Menin siitä jotenkin niin sekaisin etten osannut jatkaa vaan mentiin sitten muutaman hypyn kautta maaliin. Toka radalla muutaman esteen ali, muuten vielä jotenkuten kulki, mutta vikalla radalla ei hypännyt yhtään - en kyllä sitten yrittänytkään vaan menin ulos harjoitteluesteille kokeilemaan. Laskin esteitä ja aina vaan tuli ali - jopa riman ollessa niin alhaalla että se tuli mukaan. Lopulta oli varmaan 30cm ja hyppäshän se!!! Sit hirmu bileet pystyyn :) Ja muutama kerta vielä ja huima palkka!! Outoa kyllä - mistä se on keksinyt ton alitulon kun ei tähän asti koskaan treeneissäkään ole tullut ali - ekan kerran tuli esteen ali SM-joukkuekisoissa, mutta silloin se taisi olla vahinko :)
Ei tuo vaan toimi kahteen kuukauteen juoksun jälkeen.

Pidetään nyt sit kisataukoa ja katsotaan sujuuko treenauskaan. Sterilointi taitaa olla hyvä vaihtoehto tai sitten kerran vuodessa kolmen-neljän kuukauden tauko agista...

Nikitan kanssa ollaan päästy uuteen hakuryhmäänkin ja on ollut tosi kivaa! Tekee hyvää itselle ja koiralle, vieraita "ukkoja" ja uusia näkemyksiä! :)
Hyvin on likka edennyt edelleen - täytyy sitä tottista alkaa tosissaan hiomaan kuntoon.
Oltiin jo menossa möllitokoonkin, mutta jänistin jonossa ja treenailtiinkin vaan siinä sivussa ;)

Kohta meidän metsäpolkujen reunamilla ei ole enään pikku puita eikä juurakoita. Nikita hoitaa sen homman!

Esineruutuakin ollaan alettu harjoittelemaan. Nada on ihan super hyvä siinä ja tosi innoissaan. Nikita on myös innoissan ja tekee hyvin töitä, mutta mieluummin leikkisi löydöllään itsekseen ennemmin kuin toisi minulle ;)
Nekku taas ei oikein hiffannut hommaa - hauskaa sillä kyllä oli vaikka ei tiennytkään mitä oltiin tekemässä!

Syksy alkaa

Niin sitä taas pitää muistella monen kuukauden tekemiset ;)
Aikaa vaan on liian vähän että ehtisi usein kirjoittelemaan.

Hienot nimikoidut heijastinpannat :)

Nikitalla alkoi juoksut heinäkuun alussa ja vietettiinkin sitten lomaa kaikesta koko kuukausi - no, jotain pientä kotona tehtiin, mutta kevyesti vaan :) Neiti aikuistui huomattavasti ja yksi selkeä muutos on käyttäytyminen toisia narttuja kohtaan. Kun on paljon koiria, niin on oikein mallikoirakansalainen, mutta jos joku jää vähäksi aikaa haastamaan Nikitaa katseella, niin ottaa sen TODELLA henkilökohtaisesti ja reagoi nopeasti. Onneksi ei ole ensimmäinen eikä toinenkaan koira ja osaa jollakin tavalla lukea koiria ja ennaltaehkäistä asioita.
Ylivilkkaat höseltäjät myös ärsyttävät arvon neitiä, niille voi sanoa että käyttäytyisivät. Nyt kuulostaa siltä että Nikita on rauhallinen ja arvokas koira - no ei ole! Vilkas, energinen, saalistusviettinen, temperamenttinen, mutta osaa rauhoittua kun mitään ei tehdä.

Nikita 15kk

Nikitan kanssa hakumetsässä ollaan edistytty hyvin. Haukkuminen alkaa sujua - vielä vähän erikoista siellä keskellä metsää on haukkua ihmisiä, mutta keskilinjalla haukkuu jo oikein mallikkaasti!

Agissa otettiin rimoja vähän alaspäin ja otettiin vauhtia takaisin kuvioihin. Nyt taas ei ohjaaja meinaa pysyä mukana ja persauksiin vois laittaa taas pehmusteita kun koira palkkaa itseään turhautuessaan ;)
Kepit alkaa sujua jo - vielä on kujassa pieni väli ja nyt juoksen välillä mukana. Aikasemmin on ollut targetti edessä. Viime kerran pihatreeneissä kuvattu video:

Tottisteltukin ollaan taas häiriön alla ja otettiinkin tavoitteeksi parit möllitokot ja sitten oikeakin tokokisa vielä tän vuoden puolella. JOS ohjaajan hermorakenne sen kestää ja koira on sillä mallilla - siis JOS =D

Keväällä sitten BH ja MH ja ...

Aloitettiin uusi harrastuskin - canicross. Se jäi vaan lyhyeen tällä erää, kun perässä raahautujan selkä sanoi poks - toki jäi kaikki muukin harrastaminen hetkeksi, toivottavasti menee pian ohi!

Nada

Nadan kanssa pidettiin kisataukoa ja harjoiteltiin kontakteja. Sitten ekoihin kisoihin ja koira hyppi iloisesti kontaktien yli ihan kuin ei olisi koskaan treenattu niitä!!! Treeneissä meni niin hyvin, mutta kävi niin kuumana kisoissa että huh-huh!! No, eikun jatketaan harjoituksia. Juoksujakin odotellaan ja sitten tulee taas taukoa kisaamiseen. Treenata voidaan onneksi kotona edes vähän.
Osallistuttiin Nadan kanssa Uudenmaan Piirinmestaruuskisoihin Järvenpäässä 25.8. Nada oli hiukan "ilottomampi", mutta eteni kohtuullisesti. Ekalta yksilöradalta nollatulos!! Se oli hyppäri. Toinen rata oli agirata ja kontaktit meni tosi hyvin! Sitten päätin juosta lujaa takakaarteen kun oli helppoa hyppyä vaan, MUTTA unohdin kertoa koiralle etttä hyppisi myös esteet...huoh! Yksi kielto ja yliaikaa kun ehdittiin niin pitkälle esteen ohi.

Joukkueradalle startattiin ensimmäisenä ja Nadan olemus muuttui kokonaan. Tuli esteiden ali, ei vaan ensimmäisen vaan useiden. Keskeytin radan kun jokin oli selvästi vialla. Illalla alkoi juoksut ja koira oli ilmeisesti niin kipeä ettei enään voinut hyppiä. Raukka, olisi halunnut mutta ei pystynyt.

Tässä hyppyrata, kiitos Jenni Heini kuvaamisesta!

Nekun kanssa oltiin myös PiirM-kisoissa HSKK:n joukkueessa kun kolmosluokassa kisaavia minejä ei ollut tarpeeksi mukaan. Saatiin tulos, mutta kepeillä sählättiin ja tuli myös yliaikaa sen takia. Mutta, joukkueemme oli kolmas kaikista eli HSKK minit voitti pronssia!!! JEEE!!!

Nekku aksaa tosissaan :) Kuvaaja Timo Ruuttunen

Kesä!

Aika harvakseltaan tässä nykyään tulee päiviteltyä tekemisiä. Tulee tehtyä niin paljon koko ajan ettei aika oikein riitä kun töissäkin täytyy vielä juosta - kohta alkaa onneksi loma!!!

Tässä heti alkuun kuva rekuista kesäisellä pellolla :)

Mennäänpä järjestyksessä eli aloitetaan Nekusta!

Ollaan treenattu agia aika kevyesti ja muutaman kerran käyty testaamassa kisaamista epiksissä ja virallisissa kisoissakin. Hallilla kepit sujuu jo tosi hyvin, mutta sitten radalla välillä homma lähtee ihan lapasesta ;) Nekku vaan haukkuu ja murisee eikä mene esteille - hassu koira!

Mutta siis muutaman kerran ollaan onnistuttukin. HSKK:n hallimestaruuskisoissa oltiin Nekun kanssa kisaavien ykkösiä! Ja nyt kesäkuun lopulla Purinalla agikisoissa saatiin eka LUVA kakkosluokasta ja oltiin kolmansia :) Kyllä se siitä - täytyy vaan juosta epiksissä ja kisoissa niin tulee rutiinia.

Nadan kanssa ollaan kisattu ja treenattu - nyt kuitenkin pidetään kisataukoa ja otetaan kontaktit ihan alusta asti uudelleen. Ne on kuitenkin ne mistä virheet tulee ja viime aikoina lopetinkin radat aina kontaktien uusintaan ja keräiltiin komea HYL-rivistö ;)
Mutta koira ei selvästi tiedä mitä siellä puomin tai A.n alaosassa tulee tehdä - oma moka kun ei tullut opetettua, mutta kaikkea ei voi tietää ensimmäisen agikoiran kohdalla. Seuraavan kanssa on jo vähän viisaampi.

Tehtiin upea reissu Jyväskylään Agi SM-kisoihin - meillä on niin mahti porukka HSKK:ssa!!

Perjantaina paikan päälle ja osallistuttiin kaikille kolmosille avoimiin iltakisoihin. Agiradalla Nada otti kontaktit hyvin ja meno oli muutenkin sujuvaa, mutta okseri oli niin leveä että Nada huomasi vasta esteen päällä että se vaan jatkuu ja tiputti takimmaisen riman. Tuloksena siis 5 virhettä ja tulos 44/132 - ei huono kun Suomen kärkijoukko oli siellä kisaamassa :)
Toisena oli  Salme Mujusen hyppyrata - taisi itse nimittää sitä "putkihelvetiksi" ;)
Nada meni sen hyvin ja siitä puhdas nolla ja sijoitus 9/88!!! Tässä Jennin kuvaama video radalta: Nada SM iltakisa hyppyrata

Joukkuekisoissa rata oli Seppo Savikon käsialaa - oli kiva rata, rimakorkeus kaikissa 65cm. Jätin Nadan alkuun normaalisti, mutta otti muutamia askeleita eteenpäin ja jäi seisomaan. Itse olin edennyt kolmannelle esteelle koiraa kutsumaan. Kutsuin koiraa ja se viuhahti esteen ali...hyllyhän siitä tuli kun ehti hypätä heti toisenkin esteen joka oli okseri . Luultavasti Nada ei edes enään edes huomannut ensimmäistä estettä, kun vaan katsoin eteen okserille ja minuun - koira on  kuitenkin vain alle 44cm ja rimat oli siis yli 20cm korkeammalla. Muuten rata taas meni ihan sujuvasti, kaikki rimat pysyi ylhäällä...puomin kontakti kyllä loikattiin yli.

Nyt siis treenaillaan kontakteja ja käydään Lotan treeneissä kesän ajan - huippua! Ja tietty uidaan! Nada tykkää siitä kovasti, mutta uinti asento ei ole kovin hyvä - ostinkin pelastusliivit avuksi  jos se oikea uintiasento löytyisi :)

Snautsereiden erkkarissa käytiin näyttäytymässä, Nada sai EH:n. Lähes kaikissa Nadan arvosteluissa on sanottu että köyristää selkää seistessä ja juostessa ja eipä sillä olekaan sellainen suora "laskeva" selkälinja. Sillä taitaa olla niin isot lihakset kun hyppii kovasti esteitä - oli ne sitten agiesteitä tai kiviä metsässä ;D
Olkoon näytelmät - me keskitytään hauskaan agiin!!

Nikita on hieman ehkä "aikuistunut". Kaikkea on ehtinyt tapahtua kuten esimerkiksi jalka on ollut paketissa - liukastui portaissa ja just terävä reuna osui jalkaan ja viilsi pitkän haavan takajalkaan. Pari viikkoa sitten hihnassa liikkumista - huh, onneks se on ohi! Virtaa oli aikalailla ylimäärin sen jälkeen!!

Hakumetsässä ollaan käyty säännöllisesti koko kevät ja Nikita on motivoitunut, innokas ja käyttää nenäänsä hyvin! Nyt ollaan pikkuhiljaa alettu ottamaan ilmaisua mukaan ja kyllä se sieltä lähtee! :)
Pitäis motivoida itsensä tekemään tottistakin, mutta aikalailla vähiin on jäänyt...

Agia sen sijaan ollaan jonkun verran treenailtu. Muutamia kertoja ihan ryhmässäkin ja siellä se on paljon rankempaa kun pitää keskittyä muuhunkin kuin vaan omiin juttuihin :) Sitäkin vois treenata enemmän, mutta ei meillä ole kiire mihinkään! Nautitaan kesästä ja uidaan ja pidetään hauskaa!
Nikita uikin hyvin ja mielellään - ja juoksee lujaa!! Olis kiva kokeilla joskus vinttikoiraradalla vieheen perässä juoksemista :)

Nikitan kanssa käytiin parissa näytelmissäkin. Kummassakin oli aikalailla samanlainen arvostelu - toisessa vaan junioriluokan koiran olisi pitänyt olla jo "valmis" ja Nikita sai EH:n. Toisessa taas sai ERIn, SERTin ja oli ROP!

Hyvää kesää kaikille!

Talvea

Jaahas, jopas on aikaa vierähtänyt viime päivityksestä!! Mutta ei me toimettomana olla maattu - päinvastoin!

Nadan kanssa ollaan kisattu vaihtelevalla menestyksellä ja muutenkin hyvin vaihtelevasti... ;)
Tammikuun alkuun loppuneet juoksut on vaikuttanut neitiin vielä hyvin voimakkaastui. On ollut hyvin herkkä kaikenlaiselle kosketukselle ja yksissä kisoissa muuten meni tosi kivasti mutta putket....hohhoijaa - neiti sipsutteli ne niin ettei vaan osu putkeen kehollaan. Ajattelin jo että tuleeko se ollenkaan putkesta ulos!! Heh, hassu koira!

Sittemmin ollaan saatu vauhtia ja ohjauksetkin on sujuneet huomattavasti paremmin - paitsi nyt yksissä kisoissa sekoilin niin totaalisesti että tuomarikin vain naureskeli! Ihan mojova flunssa oli kyllä päällä - se saattoi auttaa sekoiluun - MUTTA koira meni ihan juuri niinkuin ohjasin - tosi hyvin! Mitäs ohjasin väärin!

Ja sitten vaan on ollut sen verran vaikeita ratoja että mun ohjaus ei ole ollut tarkkaa ja koira ei ole tiennyt mihin mennä. Niistä kisoista vain muutama sai yleensäkin tuloksen 25 koirakosta.

Nekun kanssa on tarkoitus mennä kisaamaan pitkästä aikaa - lähinnä katsomaan millä tasolla nyt mennään :) Saattaa olla että kadotan sen pikkukiitäjän jonnekin siellä radalla, mutta ainakin muilla on sitten hauskaa!!

Nikitan kanssa ollaan myös aloitettu ryhmässä treenaaminen ja se onkin paljon väsyttävämpää kuin omineen treenaaminen. Ja kun muut omat koirat ei ole mukana, niin kaikki on niin erilaista!

Nyt on luntakin niin paljon että Nekku hukkuu lumeen ja Nikitankin saa - jos nyt ei väsymään niin ainakin hidastamaan vauhtiaan kun umpihangessa joutuu juoksemaan :) Yksi uusi TODELLA hauska lelu on hevosille tarkoitettu iso pallo! Sidoin siihen vielä narun kiinni, jotta pääsee vetämään sitä perässä. Hetken aikaa sai leikkiä itsekseen, mutta jo sai kahvan rikki sillä aikaa...terävät on hampaat!
Toinen hyvä lelu on se hevosten täyskuminen ruokakuppi, mutta sekin alkaa mennä rikki. Ei tolla hyeenalla mikään kestä ;)

Nada juoksisi itsensä varmaan hengiltä pallon perässä! Siinä se kuumenee niin että Nikitankaan on turha tulla sanomaan mitään. Kuitenkaan agikentällä pallo ei kiinnosta lainkaan - siellä nami on paras palkka ja ne esteet itsessään!

Ulkona on nyt niin hieno keli että pakko mennä sinne! Tänään vielä tiedossa hakua ja agia :)